Aikalailla tällainen olo. Nenäliinoja joka paikassa. Paketti siellä, toinen tuolla, vessapaperirulla tässä ja kasa käytettyjä tuossa. Puoli makaan - puoli istun keskellä 140 senttimetristä sänkyäni paperiarmeijan valloittamana ja vain odotan millon havahdun siihen, että pystyn taas hengittämään.
Tosin aika on kyllä kulunut ihan mukavasti. Puolet siitä olen tuijotellut GG:tä, Carrie Diariesia tai Bonesia ja puolet taas syönyt. Kipeänä on kyllä ihan kätevää asua vielä kotona kun sänkyyn ilmestyy tilaamatta hedelmäsalaatti ja ruoka tehdään valmiiksi nenän eteen. Toisaalta myös banaanipannareita keittössä paisteleva poikaystävä on ihan kiva näky. Eipä ole potilaan tarvinnut nähdä nälkää siis;) Tässähän tulee ihan hemmoteltu olo.
Tämä päivä vielä sohvalla tai sängyllä asustaen ja huomenna olisikin sitten parempi olla parempi olo. Mitään ihmeparantumista tässä taitaa olla turha odottaa mutta jos nyt ääntä lähtisi vähän enemmän eikä joka toinen minuutti tarttisisi juosta niistämässä olisin kiitollinen. Ja vaikka itsehän en ole sitä bakteerikammoisinta tyyppiä, tiedostan, että myös muilla voisi olla hitusen hauskempi ilta jos juhlittava kykenisi olemaan pärskimättä naamaan kesken keskustelun tai juoksemaan tanssilattialta kesken sen parhaan biisin vessaan oks..niistämään ;)
Ainiin ja sen verran kehitystä myös salilla käymisessä olen jo huomannut, että portaiden kapuamisen ja ratikkaan juokseminen lisäksi huomattavasti vaivattomammin sujuu nykyään myös niistäminen. Yleensä kun tässä vaiheessa olisi vatsalihaksissa jo jonkinlaisia rasituksen merkkejä, en ole vielä huomannut niiden väsyvän kertaakaan. Jes!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti