God morgon

En tosiaan ole mikään aamu ihminen mutta kun on kyse parhaasta pöydästä hotellin aamiaisella olen heti herätyksen soidessa jo pirteänä pystyssä. Miten ihanaa olikaan hiukset vielä yön jäljiltä hiukan sotkussa, meikittä ja rennoissa vaatteissa tallustaa vilpoisalle sisäpihalle ja valikoida seisovista pöydistä ne parhaat herkut lautaselle. Normaalisti en myöskään syö aamulla kovinkaan paljon. Aina jotain mutta vain kevyesti. Hotelliaamiaisella kaikki kuitenkin muuttuu. Alas menee ihan helposti monta lautasellista kaikkea myslistä ja jogurtista leipään ja hedelmiin. Voi kun vain joka aamu saisi valmiina samanlaiset tarjoilut niiden parin laiskan paahtoleivän tilalle. 

Svensk sommar

Otettiin pieni kesäloman jatke ja lennettiin pariksi päiväksi Tukholmaan. Suunnitelmat oli ihan minimissä joten prioriteettina oli vain kierrellä sekä nauttia helteestä, hyvästä ruuasta ja yhteisestä ajasta. 

Muuten sää olikin täydellisen helteinen ja kesäinen mutta sunnuntain pikainen ukkosmyrsky iski kyllä kuin salama kirkkaalta taivaalta (heh heh..). Ulkona oli yhtäkkiä pimeämpää kuin keskiyöllä ja kadunylityksen Zara Homesta Fridaysiin jälkeen olo ja ulkonäkö olivat kuin vaatteet päällä suihkussa käyneellä. Koskaan en ole tainnut kastua sateessa yhtä pahasti. 

Muuten päästiin onneksi nauttimaan auringon hellimästä Tukholmasta parhaimmillaan. Terassilla syömistä, kauniita katuja ja ihmisiä, jätskipallot Kungsträdgårdenissa, viilentävä turistivenekierros, hurjapäilyä 10-0 Lintsin lyöneessä Gröna Lundissa, rakkaiden ihmisten tapaamista, ihania sisustusliikkeitä ja sitä parasta: ihan vain Tukholmalaisten keskustelujen kuuntelemista. Jos minulta kysytään, ei ole kauniimpaa kieltä kuin ruotsi. Ja nyt ei puhuta mistään finlandsvenskasta, jota taas en voi sietää. Tuntuu kuin palo tuota kieltä ja kaupunkia kohtaan vain kasvaisi vuosi vuodelta. 

Minua oltiin jo etukäteen varoitettu Tukholmassa hiljattain suosiota kasvattaneista unisex vessoista ja pääsin kuin pääsinkin kokemaaan käsitteen ihan käytännössä. Varoituksen sananen siis Tukholmaan suuntaaville. Käytäntö todella on täällä ilmeisesti aika suosittu. Voin sanoa, että olo oli hyvin hämmentynyt kun samassa tilassa kierteli sekä naisia että miehiä. Mihinhän tässä nyt pitäisi katsoa ja kävellä..?

Shoppailut taas keskittyivät aikalailla siihen samaan kategoriaan, johon edellämainittu Zara Homekin kuuluu. Kaikkea yrttisaksista valtaviin koristetyynyihin tuli tungettua ei ihan niin suureen shoppailumäärään varautuneeseen matkalaukkuun. Tästä voikin ehkä päätellä mitä lähitulevaisuus on tuomassa tullessaan!;)

Roadtrip

Kesään kuuluu vähintään yksi roadtrip kuumassa autossa, jossa ilmastointi tapahtuu ikkunoiden kautta (jos sitä nyt ilmastoinniksi voi kutsua). Nyt on sekin täydellisen kesän to do listalta merkitty tehdyksi. Suunnattiin taas muutama päivä sitten joka kesäisenä perinteenä pois kaupungista keskelle peltoja ja maalaiselämää Salmelaan kauniin luonnon ja taiteen keskelle. Vaikka parina päivänä ihan vain Espoonkin puolelle siirtyminen on riittänyt ihan hyvin sen rennon mökkifiiliksen saavuttamiseksi on välillä hauskaa lähteä kauemmaksikin. 

Kuten joka kesä, iskee kaikkien niiden taulujen tuijottelusta hullu inspispuuska ja polttava tarve marssia seuraavaan liikkeeseen ja ostaa valtava tyhjä taulu, jolle yhdistelisin lemppariteoksieni parhaan osat. Mustaa, valkoista, harmaan ja beigen sävyjä, valumaa, kerroksia, roiskeita, kohokuviota, paljon erilaisia siveltimenvetoja. Saa nähdä veisinkö ajatuksen tällä kertaa pidemmälle kuin vain inspiraatiotasolle vai jääkö taas vain suunnitelmaksi. Tällä kertaa moiselle taululle tosin voisi löytyä paikkakin;)

Summery

Kulunut viikko on täyttynyt kaikista ihanista kesä jutuista. Järvissä uimista auringonlaskun aikaan, suppailua (super hauskaa ja loistavaa treeniä mun olemattomille käsilihaksille! Seuraavana päivänä kävi eväslaatikonkin kantaminen työstä..), mansikoiden syömistä Tuomiokirkon portailla, lokinpoikasten touhuiluiden seuraamista, päikkärit rannalla, paljon herneitä ja uusia perunoita, paljaita sääriä, mustikkamaitoa, pinkit bikinit ja helteestä nauttimista.  Tänään taas suunnitelmissa mansikoiden poimimista suoraan pellosta. Että rakastankin kesää ja näitä helteitä! Toivottavasti jatkuvat pitkään. 

Ancient Rome

Postaukset on jääneet vähän vähiin teknisten ongelmien ja koneen temppuilun takia mutta jatketaan nyt siitä mihin jäätiin: Italiasta.

Valkoisia pylväitä, päättömiä patsaita, romahtaneita kattoja ja tuettuja seiniä. Siinä aikalailla miltä Rooman historia turistin silmään näyttää. Ja siltä näytti Villa Hadrianakin. 

Siti ei ole kovinkaan vaikeaa kuvitella pari vuosituhatta vanhaa väkeä kuljeskelemassa toogissaan kylpylöiden osastoilla ja puutarhan käytävillä. On myös hauskaa yrittää kuvitella mihin mitäkin huonetta ja sopukkaa on joskus käytetty. Nyt kun vain sisiliskot vilistävät kuumilla kivetyksillä. 
 

Yritän aina varsinkin tällaisissa kameraa mukana kantavia turisteja kuhisevissa paikoissa löytää sitä omaa kuvakulmaa ja saada ikuistuksesta persoonallista ja omanlaistani. Tällaisessa umpikuvatussa kohteessa siinä onkin kyllä todella haasteensa. Aplodeja voi antaa jo siinä vaiheessa kun identtinen kuva ei tule vastaan seuraavassa postikortissa. 

Toinen juttu mistä en itse oikein välitä on pönöttäminen (joo oli pakko valita juuri tuo sana) vanhan pylvään tai patsaan vieressä. Kontrasti on liian suuri. Jos historian kanssa haluaa samaan kuvaan ja edes jotenkin sulautua sen kanssa yhteen olisi parempi valinta vaikka pitkä valkoinen liehuva mekko sandaalien kanssa. Ei shortsit jalassa ja opaspuhelin kaulassa, kamera kädessä, hellehattu päässä ja aurinkolasit naamalla. Ja tästä nimenomaisesta syystä itsestäni vilahtaakin kuvissa ainoastaan juuri ne sandaalit;)

Italy outfit

Vitsi miten kevyesti onkaan paluu arkeen sujunut! Lentokentältä puolen yön jälkeen ulos astuttaessa iski lämpötila ihan shokkina. Täällähän oli vähintäänkin yhtä lämmin kuin Italiankin yössä! Töissäkin meni ekat päivät yllättävän vaivattomasti ja hyvillä mielin kun aurinko paistoi ja sai olla ulkona. Mutta eiköhän se arki kohta iske ihan kunnolla ja ne vaaleanpunaiset ruusulasit putoa lattialle. Vielä kun olen niinkin lomafiiliksissä, että duuniin lähtiessä jätin työavaimet kotiin, hah. 

 

Muuten nämä muutamat päivät täällä kotiseuduilla ovat sujuneet konetta kertaakaan avaamatta, pitkään nukkuen, poikaystävän kainalossa viihtyen ja ystävien seurasta nauttien. Miten ihanaa olikaan ihan extemporena vetää pitkä iltalenkki kahden parhaan ystävän kanssa ja puhua kaikesta ja vielä vähän enemmästä. Täydellisiä kesähetkiä.

Last days in Italy

Viimeiset auringonpalvonnat ja uimapatjalla lillimiset altaalla, terassilla syödyt aamiaiset sekä viimeinen illallinen on nyt kaikki takana päin sillä huomenna koittaa lähtöpäivä. Paluu kotiin on kuitenkin vasta illalla, joten melkein kokonainen päivä saadaan vielä nauttia Italian auringosta ja maisemista. Haikealtahan se joka vuosi jossain määrin tuntuu kun tällainen paikka pitää jättää taakseen mutta kotona odottaa niin paljon ihania asioita että samalla lasken tunteja lennon laskeutumiseen. Seuraavan kerran kirjoittelenkin sitten ihan kotikotoa ja voi miten odotankaan omaan pehmeään sänkyyni pääsemistä! Sen verran paljon on vielä kuvia jäljellä etteivät Italiapostaukset varmasti kuitenkaan jää tähän;)

070714 outfit

Ihan pelkkää auringonpaistetta ja 30 astetta ei elämä täällä sentään ole. Illat on välillä tuntuneet yllättävänkin vilpoisilta vaikka lämpömittari näyttäisikin Suomessa melkein hellelukemiksi luettavaa 22 astetta. Silloin mustat löysät housut ovat täydellinen valinta ja valkoisen paidan ja ohuen laukussa mukana kulkevan neuleen kanssa tarkenee ihan mainiosti ilta myöhään saakka. Tänään taivaan täyttivät pilvet ja ukkonen jyrisi kovempaa kuin muistan pitkään aikaan kuulleeni. Onneksi aamupäivällä sentään ehti nauttia auringostakin ja nyt pilvet ovat jo väistyneet ja sadekin lakannut.

Rannekoruista vielä sen verran, että huomasin ihan sattumalta melkein joka korun olevan eri maasta kotoisin. Varsinkin vielä pari vuotta sitten keskitin suurimman osan shoppailuistani ulkomaille. Ei siis ihme, että vaatteeni tai asusteeni alkuperää kysyttäessä vastaus oli lähes aina jokin muu maa kuin Suomi. Nykyään olen sekä tietoisesti, että tottumuksesta keräillyt etenkin koruja matkoiltani ja minusta onkin ihanaa, että suurimmassa osassa niistä on jokin tietty tarina. Näihinkin jokaiseen liittyy oma muistonsa.

Sormista päin aloitettuna ensimmäinen on Ranskasta Montpellieristä, kaupungista, jossa ihana ystäväni asuu. Toinen Dubaista. Kolmannen ostin Tukholmasta rakkaiden serkkujeni kanssa pienen vastoinkäymisen kautta. Neljäs on jostain päin Italiaa, muistaakseni Toscanasta muutama vuosi sitten kun ranteeni oli usein täynnä juuri tuollaisia nahkaisia koruja. Viideskin on Dubaista pienestä paikallisesta liikkeestä puoliautiossa ostoskeskuksessa. Kuudennen tarina sen sijaan on hiukan tylsempi: olin bongannut korun jossain blogissa ja sattumalta siihen h&m:ssä törmätessäni nappasin sen sen kummempia miettimättä mukaani. Viimeisen löysin viime kesänä aika täältä läheltä, varmaan parin sadan kilometrin sisältä pienestä kaupungista käydessäni ekaa kertaa Tally Weijlssä.

blouse Zara / pants Lindex / sandals Italy / bag Lisboa