torstai 31. lokakuuta 2013

Halloween inspiration



Taas koitti se aika vuodesta. Kurpitsojen, noitien, vamppyyrien, kummitusten ja zombien aika. This is Halloween, this is Halloween laa la laa.. Sain jopa kutsun kaipaamiini kyseisellä teemalla varustettuihin illanistujaisiin, joten nyt olisi pieni asu inspiraatio paikallaan. Viime vuonna maalailin itselleni revenneen kiinni tikatun suun ja poikaystävälle arven poskeen. Saapa nähdä mitä tänä vuonna keksitään. Sen voin sanoa, että ainakin Petrin asustus on ihan mahtava!;)







 
Kuvat täältä

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

301013 outfit



Pitkästä aikaa sain inspiraatiota pukeutumiseen eikä vaatekaapin sulkemisen jälkeen ollut tylsä olo. Paljon saa aikaan yksi uusi vaatekappale ja sen tuoma uutuudenviehätys. Tällä kertaa sydänkuvioitu hame, jota en ollenkaan yhdistänyt itseeni kun näin sen rekillä roikkumasssa. Jokin sisälläni kaiken sen kiireen keskellä kuitenkin sanoi osta se. Ja niin tein. Otin riskin. Pienen pienen riskin, joka kannatti. En aio palauttaa. Onhan se hiukan lyhyt ja epäkäytännöllinen mutta inspiraation palauttajana toimii loistavasti. Ja pienen skarppaamisen arvoinen. Varmuus ja turvallisuus kun on välillä kovin tylsää.





knit Lindex, statement necklace Zara, skirt H&M, heels Bianco

291013 outfit

Eilinen oli niitä päiviä kun tuntuu ettei täyteen ahdetun vaatekaapin uumenista löydy yhtään mitään sopivaa. Lopulta sain kootua jotain, jossa olo tuntui ihan ok kotoisalta. Jotain helppoa ja mukavaa siis. Iltapäivällä nokka kohti keskustaa. Nautittiin Heidin kanssa pitkästä aikaa dinner Hanko Sushissa ja käväistiin H&Mssä, josta molemmat löydettiin jotain pientä kivaa. Oma löytöni tulossa seuraavassa asupostauksessa. Siitä ilta jatkui duuniporukalla Sirkus Finlandiaan nauramaan ja siitä vielä yhdille jatkamaan iltaa. Oikein mukava päivä siis asukriisistä huolimatta;)







jacket Vila, knit GT, skirt Stradivarius, trainers Nike Free 5.0, bag H&M

tiistai 29. lokakuuta 2013

My new friend

Noniin! Nyt on vihdoin siirrytty omenaperheeseen. Tyytyväinen Iphone 5:n omistaja täällä ruudun toisella puolella!  Ja korkea aika olikin kun vanha Lumia alkoi jo olla sen verran aikaa nähneen näköinen ja veteli jo ihan viimeisiään.


Itse puhelimen osto oli aika extempore vaikka olinkin sen hankkimista jo pitkään suunnitellut. Puhelin tosiaan oli se "pikkulöytö", jonka tein Helsinki-Vantaalta. Ei ollut etukäteen tullut mieleenkään, että sieltä saattaisin saada sen halvemmalla. Näin kuitenkin kävi ja sain pelkän puhelimen ilman minkään näköistä sitoutumista mihinkään.


Esimerkiksi Stockalta samaisen puhelimen olisi saannut euroa kalliimmalla (600) jos sen olisi kytkenyt kahdeksi vuodeksi Soneran liittymään. Pelkkä puhelin taas olisi maksanut liikkeestä riippuen jotain 650 ja 700 väliltä. Ihan hyvä säästö siis! Ja voi sitä hymyn ja innostuksen määrää kun kentällä sain sen pienen valkoisen laatikon käteeni. Kuin pikkutyttö pehmoleluosastolla!


Ja sitten niihin syihin miksi halusin maksaa uudesta puhelimesta 400 euroa enemmän kuin millä olisin saanut Lumian näytön korjattua.

  • Suurin syy ensin: Sovellukset. Nyt löytyy kaikki viivottimesta ja tähtikartoista snapchattiin ja instagramiin.
  • Toinen suuri syy: Kamera. Oikean värisiä kuvia, viimein! Ei enää joko liian keltaisia, vihreitä tai sinisiä kuvia.
  • Screenshot. Se nyt vaan on kiva ja hyödyllinen plussa, jota ei myöskään vanhasta Lumiasta löytynyt.
  • Näyttönkieppumislukitus. Tai mikä sitten onkaan nimeltään. Nyt onnistuu puhelimen räplääminen makuuasennossakin ilman mitä kummallisempiin asentoihin vääntäytymistä.
  • Loppumattomat valikoimat kuoria ja muita härpäkkeitä. Vaikka onkin tylsää, että kaikilla on sama puhelin, saa siitä helposti itsensä näköisen monilla erilaisilla kuorilla (krhm..kirjoitinko juuri näyttäväni norsulta..?)
  • Musiikki. Lataamansa biisit saa parilla klikkauksella soitto- tai herätysääneksi. Lumialla tämä ei onnistunut kertaakaan puolentoista vuoden aikana.
  • Akkukesto. Ainakin toistaiseksi samalla käyttömäärällä puhelin pysyy elossa vähintäänkin puolet pidempään. Toivottavasti sama jatkuu eikä akku väsähdä.

Siinä nyt ainakin tärkeimmät mieleen tulevat syyt miksi ;)


perjantai 25. lokakuuta 2013

In the kitchen


Tänäänkään en töiden jälkeen ole tehnyt mitään kummempaa (paitsi nukkunut pitkät päikkärit) mutta ainakin olen ehtinyt rentoutua. Suurimman osan illasta olen viihtynyt keittiön puolella, joka ei ihan jokapäiväistä olekaan. Löysin Tanskasta aivan ihanaa Chai teetä. Teepussi vain kuumaan maitoon ja päälle maitovaahto ja mausteet. Voilà! Ei enää mitään vesimaustesekoituksella läträämistä. Tällaiselle Chai Latten suurkuluttajalle tuli tuollainen helppo ja herkullinen pikaversio kyllä todella tarpeeseen. Kuuman kupposen jälkeen oli vuorossa bataattikeiton valmistaminen perheillalliseksi.



Vaatii kyllä ihan käsilihaksia tuon kivikovan bataatin pikkominen, kuoriminen taas sormilihaksia (kyllä juuri niitä). Kädet vapisten sain lopulta kaiken kattilaan. Mutta on kyllä kaiken vaivan arvoista. Sen verran hyvää tulee joka kerta ;) Perunoiden ja porkkanoiden lisäämisen jälkeen vielä kookosmaito ja mausteet (tällä kertaa basilikaa, inkivääriä, kardemummaa, currya, paprikajauhetta, sitruuna- ja peruspippuria sekä ripaus suolaa) sekaan, sauvasekoittimella tasaiseksi ja eikun syömään! Nyt vielä pikaiset blogien lueskelut ja sitten vatsa täynnä nukkumaan.



Insta finally

Tuntuu etten pitkään aikaan ole tehnyt mitään. Tanskan reissustakin on jo vähintään ikuisuus. Sitähän se on, viisi päivää töissä - ikuisuus.


Jokainen päivä on mennyt lähes saman kaavan mukaan. Aamulla joko pitkään nukkumista ja hengailua kotona tai superaikainen herätys, verkkarit jalkaan, mukava neule päälle ja sitten töihin. Illalla taas hengailua kotona tai aikaisin (liian myöhään) nukkumaan ja keräämään voimia seuraavaan työpäivään.

 
Tai jos jotain muuta on tapahtunut, olen sen unohtanut. Ei, käytiinhän me eilen Petrin kanssa syömässä hampparit Vegemestassa Pikku Roballa, ruokakaupassa ja ostamassa mulle supersöpö vaaleanpunainen autolaturi.


Ja jotainhan olen sentään saanut aikaan. Loin mm. Instagramin (annaalotta) ! Tästä voikin ehkä päätellä mitä uutta koko ajan mukana kulkevaa sieltä Helsinki-Vantaalta tarttuikaan mukaani;) Tästä tosin lisää toisessa postauksessa.
 

Kuvituksen tarjoaa luonnollisesti siis Instagram. Tästä ei tosin ole tulossa tapaa. Uuden puhelimen (hups paljastinpas;) kätköistä ei vain vielä oikein löydy muuta. Kuten sanoin, en pahemmin ole tehnyt mitään jännää.



torstai 24. lokakuuta 2013

Day 3 & 4 - Copenhagen

Hopsan, mitenkäs tää postausväli näin on päässyt venähtämään.. No täältä tulisi nyt vihdoin Köpiksen kuvia omasta kamerasta. Jos jaksan ja ehdin voisin laittaa tänne Petrinkin kuvia. Sillä kun on tallennettuna ihan eri näkökulmaa ja paikkoja, joissa mulla ei ollut kameraa ollenkaan mukana. Ja se video.. Saapa nähdä miten sen käy.


Päällimmäisenä Köpiksestä jäi ihanan hotellin, shoppailun ja runsaan kävelyn lisäksi mieleen Tivoli pelästyttelevine zombeineen ja halloween teemoineen, Nyhavnin värikäs talorivistö kahviloineen, ravintoloineen ja lämpölampuilla varustettuine terasseineen sekä mahtava pyöräilykulttuuri. Kaksikerroksisia pyörätelineitä ja pyöräparkkihalleja, mitä?! Yllätti kyllä positiivisesti tuo kaupunki. Vielä kun olisi ollut kesä niin olisi varmasti saanut vielä enemmän irti. Tällainen auringon ja helteen ystävä kun olen;)















maanantai 21. lokakuuta 2013

Day 2 - Herning

Kotona taas arkeen palanneena ja 10 astetta kylmemmässä. Hyvä tapa paeta todellisuutta onkin muistella aikaa eilisestä taaksepäin ja tuijotella kuvia, joiden aikana ei tarvinnut miettiä työvuoroja tai auton ikkunoiden puhdistusta jäästä. Peruutetaan siis muutama päivä taaksepäin!


Herningin hotellimme oli kyllä lähes täydellisyyttä hipova. Modernit ja siistit tilat, valoisa huone valtavilla ikkunoilla, aamiainen hedelmineen, lettuineen ja teevalikoimineen sekä kylpyläallasosasto jossa ei tarvinnut palella muualla kuin kylmäaltaissa (yksi syy siihen etten viihdy uimahalleissa on kylmä ilma ja vesi). Sen lisäksi, että itse hotelli oli viihtyisä, sijaitsi se ihan keskustassa kävely- ja ostoskadun varrella. Pitkää matkaa ei siis tarvinnut kävellä jos vaikka sushihimo iski!;)



Juna-asemakin oli vain parin kilsan päässä ja se tulikin hyvin tutuksi. Sen lisäksi, että junailtiin Köpis-Herning väliä molempiin suuntiin, mentiin rautateitä pitkin myös Legolandiin, jossa varsinkin porukan pienin oli aika innoissaan. Vaikka toki siellä viihtyi hyvin vanhemmatkin, sen verran upeita luomuksia niistä pikkupalikoista oli saatu aikaan.



Samaan aikaan kun kotisuomesta tuli puhelun välityksellä ilmoitus ensilumen saapumisesta helli meitä siniseltä taivaalta porottava aurinko ja ainakin 15 asteen lämpö! Näitä rakastamiani puulajeja tuijottaessa saattoi jopa hyvin kuvitella itsensä reippaasti kesän puolelle. Ja mistä asti näinkin pohjoisessa edes on kasvanut palmuja!? Voisikohan tänne kotiinkin ilmestyä yksi?



Pieneksi kontrastiksi palmuille saattoi muutamankymmenen metrin päässä tuijotella eräitä hyvin sympaattisia frakkitakkeja hyppimässä jäälautoilta ja poseeraamassa lasin läpi. Oli kyllä Legoland paljon monipuolisempi kuin osasin odottaa!


Herningin idyllisessä kyläsessä vietettiin illat pyörimällä ympäriinsä ihastellen kaunista arkkitehtuuria ja illalliset nautittiin joissakin monista katujenvarsia reunustavista ravintoloista. Hyggeligt! Tarkoitus oli kuvata enemmänkin näitä hehkuttamiani katuja ja taloja mutta jotenkin se aika vain vierähti niin nopeasti kaikkea muuta puuhaillessa, että kamera jäi vähemmälle huomiolle.



Toinen kameran kantaja oli onneksi huomattavasti ahkerampi, joten omien kuvieni lisäksi tulossa kuvitusta myös hiukan eri näkökulmasta. Myös pientä videonpoikasta on kehitteillä. Katsotaan jospa se vaikka pääsisi tännekin..;)