Viimeisin viikko on kulunut jakkupuku päällä ja kauniisti hymyillen (enemmän tai vähemmän..). Työntäyteisesti siis. Väliin on onneksi mahtunut myös ilta muutaman äärimmäisen hyvin ansaitun lasillisen parissa poikaystävän ja kaverin seurassa. Myös Makuunin edelleen pussissa odottavat irtarit kuuluivat samaan hyvin ansaittuun sarjaan.
Aamut ovat pitkien iltojen(öiden) jälkeen menneet myöhään nukkuessa ja illalla heti kotiin päästyä ovat vaatteet vaihtuneet yöpukuun. Tosin tänään olin Petrin ansiosta hyvin poikkeuksellisesti ylhäällä jo ennen yhdeksää ja sainkin muutamat joulujutut hoideltua ennen töitä. Valmistelut ovatkin nyt jo huomattavasti paremmalla mallilla.
Yksi näistä joulujutuista oli pipareiden koristelu ja vietinkin aamun kuorutetuubin ja strösselipurkin seurassa. Taidankin jatkaa saman puuhailun parissa kunhan pääsen kotiin. Vielä muutama minuutti taas niin kauan odottamani kahden päivän vapaan koittamiseen!
Kuten eilisen treenin jälkeen osasinkin jo aavistella, ei kroppani vyötäröstä alaspäin ole tänään ihan täydessä toiminnassa. Eikä jalan jättäminen oven väliin ainakaan auttanut yhtään. Mutta kaiken kivun ja hien arvoista tulee kyllä olemaan kun portaat tai ratikkaan pinkominen eivät enää saa minua puuskuttamaan kuin juuri maratonin juossut. Tosin se ovi ei ehkä silti ollut ihan välttämätön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti