Nyt on pahin flunssa selätetty ja päästy taas kiinni arkeen. Vaikea uskoa, että mennään jo torstaissa ja kohta on taas yksi viikko takana. Niin nopeasti aika vierähtää. Hassua muutenkin, epäsäännöllisiin työvuoroihin ja niiden mukana myös täysin sattumanvaraiseen viikkorymiin tottuneena tuntuu kummalliselta viettää viikonloppua aina samaan aikaan kuin muutkin ihmiset ja mieltää maanantai samanlailla viikon aluksi kuin muutkin. Ennen kun viikkoni saattoi alkaa torstaista ja vapaapäiviä olla maanantaista keskiviikkoon.
Pari päivää sitten uskalsin vihdoin taas avata salikaudenkin vaikka ihan terveenä en vielä ollutkan. Tuntui vain siltä, että jos joskus niin nyt. Ei huomenna, ei ensi viikolla, nyt. Melkein koko kesäksi annoin itselleni luvan jättää urheilemisen pois. Sillon kun tulee muutenkin tehtyä niin paljon kaikkea muuta ja liikuttua ulkona. Turha yrittää väkisin passittaa itseään juoksumatolle jos ei yhtään tunnu siltä. Hassua, sillä vielä keväällä olin ihan varma, että vietän koko kesän lenkkejä juosten mutta kummasti into juoksemiseenkin vain lopahti. Harmi sinänsä, sillä juuri kesän upeilla säillä juokseminen on kaikista mukavinta. Nyt syksyn saavuttua olikin taas aika ottaa itseäni niskasta kiinni ja pistää oma hyvinvointi ja kunto edelle. Ja kyllähän näitä pimeneviä iltoja ja sateisia päiviä ihan mielelläänkin viettää salilla hikoillen, toisin kuin kesän helteillä auringon paistaessa ikkunasta ja houkutellessa rannalle ja piknikeille.
scarf Design House Stockholm / sweater Zara / bf jeans Zara / bag h&m / loafers & Other Stories
jeij jooo mennään kuvaa!! :)
VastaaPoista