Ancient Rome

Postaukset on jääneet vähän vähiin teknisten ongelmien ja koneen temppuilun takia mutta jatketaan nyt siitä mihin jäätiin: Italiasta.

Valkoisia pylväitä, päättömiä patsaita, romahtaneita kattoja ja tuettuja seiniä. Siinä aikalailla miltä Rooman historia turistin silmään näyttää. Ja siltä näytti Villa Hadrianakin. 

Siti ei ole kovinkaan vaikeaa kuvitella pari vuosituhatta vanhaa väkeä kuljeskelemassa toogissaan kylpylöiden osastoilla ja puutarhan käytävillä. On myös hauskaa yrittää kuvitella mihin mitäkin huonetta ja sopukkaa on joskus käytetty. Nyt kun vain sisiliskot vilistävät kuumilla kivetyksillä. 
 

Yritän aina varsinkin tällaisissa kameraa mukana kantavia turisteja kuhisevissa paikoissa löytää sitä omaa kuvakulmaa ja saada ikuistuksesta persoonallista ja omanlaistani. Tällaisessa umpikuvatussa kohteessa siinä onkin kyllä todella haasteensa. Aplodeja voi antaa jo siinä vaiheessa kun identtinen kuva ei tule vastaan seuraavassa postikortissa. 

Toinen juttu mistä en itse oikein välitä on pönöttäminen (joo oli pakko valita juuri tuo sana) vanhan pylvään tai patsaan vieressä. Kontrasti on liian suuri. Jos historian kanssa haluaa samaan kuvaan ja edes jotenkin sulautua sen kanssa yhteen olisi parempi valinta vaikka pitkä valkoinen liehuva mekko sandaalien kanssa. Ei shortsit jalassa ja opaspuhelin kaulassa, kamera kädessä, hellehattu päässä ja aurinkolasit naamalla. Ja tästä nimenomaisesta syystä itsestäni vilahtaakin kuvissa ainoastaan juuri ne sandaalit;)

Italy outfit

Vitsi miten kevyesti onkaan paluu arkeen sujunut! Lentokentältä puolen yön jälkeen ulos astuttaessa iski lämpötila ihan shokkina. Täällähän oli vähintäänkin yhtä lämmin kuin Italiankin yössä! Töissäkin meni ekat päivät yllättävän vaivattomasti ja hyvillä mielin kun aurinko paistoi ja sai olla ulkona. Mutta eiköhän se arki kohta iske ihan kunnolla ja ne vaaleanpunaiset ruusulasit putoa lattialle. Vielä kun olen niinkin lomafiiliksissä, että duuniin lähtiessä jätin työavaimet kotiin, hah. 

 

Muuten nämä muutamat päivät täällä kotiseuduilla ovat sujuneet konetta kertaakaan avaamatta, pitkään nukkuen, poikaystävän kainalossa viihtyen ja ystävien seurasta nauttien. Miten ihanaa olikaan ihan extemporena vetää pitkä iltalenkki kahden parhaan ystävän kanssa ja puhua kaikesta ja vielä vähän enemmästä. Täydellisiä kesähetkiä.

Last days in Italy

Viimeiset auringonpalvonnat ja uimapatjalla lillimiset altaalla, terassilla syödyt aamiaiset sekä viimeinen illallinen on nyt kaikki takana päin sillä huomenna koittaa lähtöpäivä. Paluu kotiin on kuitenkin vasta illalla, joten melkein kokonainen päivä saadaan vielä nauttia Italian auringosta ja maisemista. Haikealtahan se joka vuosi jossain määrin tuntuu kun tällainen paikka pitää jättää taakseen mutta kotona odottaa niin paljon ihania asioita että samalla lasken tunteja lennon laskeutumiseen. Seuraavan kerran kirjoittelenkin sitten ihan kotikotoa ja voi miten odotankaan omaan pehmeään sänkyyni pääsemistä! Sen verran paljon on vielä kuvia jäljellä etteivät Italiapostaukset varmasti kuitenkaan jää tähän;)

070714 outfit

Ihan pelkkää auringonpaistetta ja 30 astetta ei elämä täällä sentään ole. Illat on välillä tuntuneet yllättävänkin vilpoisilta vaikka lämpömittari näyttäisikin Suomessa melkein hellelukemiksi luettavaa 22 astetta. Silloin mustat löysät housut ovat täydellinen valinta ja valkoisen paidan ja ohuen laukussa mukana kulkevan neuleen kanssa tarkenee ihan mainiosti ilta myöhään saakka. Tänään taivaan täyttivät pilvet ja ukkonen jyrisi kovempaa kuin muistan pitkään aikaan kuulleeni. Onneksi aamupäivällä sentään ehti nauttia auringostakin ja nyt pilvet ovat jo väistyneet ja sadekin lakannut.

Rannekoruista vielä sen verran, että huomasin ihan sattumalta melkein joka korun olevan eri maasta kotoisin. Varsinkin vielä pari vuotta sitten keskitin suurimman osan shoppailuistani ulkomaille. Ei siis ihme, että vaatteeni tai asusteeni alkuperää kysyttäessä vastaus oli lähes aina jokin muu maa kuin Suomi. Nykyään olen sekä tietoisesti, että tottumuksesta keräillyt etenkin koruja matkoiltani ja minusta onkin ihanaa, että suurimmassa osassa niistä on jokin tietty tarina. Näihinkin jokaiseen liittyy oma muistonsa.

Sormista päin aloitettuna ensimmäinen on Ranskasta Montpellieristä, kaupungista, jossa ihana ystäväni asuu. Toinen Dubaista. Kolmannen ostin Tukholmasta rakkaiden serkkujeni kanssa pienen vastoinkäymisen kautta. Neljäs on jostain päin Italiaa, muistaakseni Toscanasta muutama vuosi sitten kun ranteeni oli usein täynnä juuri tuollaisia nahkaisia koruja. Viideskin on Dubaista pienestä paikallisesta liikkeestä puoliautiossa ostoskeskuksessa. Kuudennen tarina sen sijaan on hiukan tylsempi: olin bongannut korun jossain blogissa ja sattumalta siihen h&m:ssä törmätessäni nappasin sen sen kummempia miettimättä mukaani. Viimeisen löysin viime kesänä aika täältä läheltä, varmaan parin sadan kilometrin sisältä pienestä kaupungista käydessäni ekaa kertaa Tally Weijlssä.

blouse Zara / pants Lindex / sandals Italy / bag Lisboa

Dancing on roses

Ruudun takaa löytyy tällä hetkellä hyvin iloinen ja onnellinen tyttö! Vaikka kukapa Italiassa nyt voisi olla muuta kuin onnellinen? Mutta nyt onnen aiheita on kerralla vielä niin poikkeuksellisen monta. Kaikkien niiden pienten lomailonaiheiden lisäksi monta suurta unelmaa on käymässä toteen ihan pian. En voisi olla enemmän innoissani! Tuleva muutos tulee kyllä varmasti näkymään bloginkin puolella erään tietyn aihepiirin postauksien lisääntymisenä;)

Yellow & Orange

Hetkeksi jo uskaltauduin istahtamaan koneen ääreen pilvien täyttäessä taivaan. Montaa riviä en kuitenkaan ehtinyt kirjoittaa ennen kuin aurinko taas palasi pilvien takaa ja lause piti jättää kesken. Millään kun en haluaisi menettää yhtään hetkeä auringossa. Nyt tunnen oloni kuitenkin tämän päivän osalta tarpeeksi paahtuneeksi, joten maltoin istahtaa kone sylissä terassin sohvalle varjoon. Seuraavaksi olisikin luvassa vaatteiden vaihto bikineistä johonkin hiukan kaupunkisoveliaampaan ja vatsakin alkaa olla sitä mieltä, että aamiaisesta on jo liian kauan.

Toivottavasti Suomeenkin taas kuulemani mukaan palanneet helteet ovat jatkuneet eikä siellä kärsitä sateista ja syksyisestä säästä kuten vielä viime viikolla. Vaikka täytynee myöntää, että pientä tervettä vahingoniloa kyllä koin ensimmäisinä päivinä täällä helteessä;)

M o m e n t s

Kaikki täällä on niin kaunista. Kuvan voisi ottaa jokaisesta kadusta ja kujasta, jokaisesta maailman suloisimmasta kissasta ja jokaisesta parvekkeelta roikkuvasta kukasta. Kaikki on niin kaunista, että siihen melkein turtuu. Ei tiedä mistä sitä kirjoittaisi. Hetkessä juuri se hetki on kaunis ja siitä voisi kirjoittaa monta sivua mutta sitten tulee uusi hetki, josta voisi kirjoittaa vähintään yhtä paljon. Hetkistä ja muistikuvista on niin vaikea valita niitä kauneimpia kun valokuvat taas säilyvät nätissä järjestyksessä ja täysin samanlaisina kuin kuvaushetkellä. Tyydyn siis mielummin puhumaan kuvien kautta. Varsinkin tähän vuorokaudenaikaan. Kas näin. 

040714 outfit

Lomaan ja kesään kuuluu erottamattomana osana rento nuttura joka pitää hiukset poissa häiritsemästä, kasa koruja ranteessa, vain pari sipaisua puuteria meikiksi ja asujen muuttuminen astetta rennommiksi ja mahdollisimman helpoiksi ja mukaviksi. Varsinkin kun kiipeää paahtavimmalla helteelä auringon porottaessa jyrkkiä mäkiä ylös alas osaa arvostaa ohuita, viileitä ja tuulenvireessä hulmuavia materiaaleja.

By the pool

Päivä on vierähtänyt altaalla helteestä nauttien. Ei yhtäkään pilveä taivaalla. Iltapäivällä oikean käteni alkaessa hohtaa uhkaavasti punaista päätin kuitenkin siirtyä varjoon ja perustaa pienen toimiston terassille. Ihan mukava paikka käydä kuvia läpi samalla kun tuijottelee maisemia järvelle ja suihkii kosteuttavaa aloevera lotionia tulipunaiselle kädelle. Paloihan se sitten ja aika pahasti paloikin. Onneksi muu kroppa sentään sai ihan kivan päivetyksen ilman punaista hohtoa. Onko mitään mukavampaa ja petollisempaa kuin maata uimapatjalla ja antaa veden viilentää kuumuudelta. 

Kuvia on kertynyt kameraan ihan hirveä määrä ja pikkuhiljaa ne ovat tännekin matkalla, jos vain malttaisi viettää vähän enemmän aikaa koneella. Aurinko, lämpö ja taas superhitaaksi taantunut kone vain eivät ole suurin motivaatio bloggaamiselle vaikka materiaalia ja inspiraatiota  kuinka paljon olisikin;)

Julkaise, kone kiinni ja nauttimaan päivän viimeisistä auringonsäteistä ja vihdoin illallisajan koittamisesta. Suunnataan alas järven rannalle todella sympaattiseen ja kauniiseen pieneen ravintolaan, joka voisi hyvin toimia jonkun romanttisen leffan kulissina. Täällä tulee väkisinkin venytettyä ruokailua sinne auringonlaskuun kun ravintolat avaavat ovensa pitkän siestan jälkeen vasta näihin aikoihin ja paikalliset naurahtavat ja katsovat kieroon jos joku viideltä yrittää tilata syötävää.