Mtp

Yksi päivä taas purkissa ja nyt istuskelen sohvalla, teen tätä postausta, syön aamiaiseksi kämppiksen tarjoamaa jätskiä (joo, syön kyllä muutakin, kunhan tuo yksi unikeko tuolta heräilee) ja kuuntelen kadulta kuuluvaa kirkonkellojen pauhaamista, musiikkia, korkojen kopinaa ja ranskalaista höpinää. Tämän päivän suunnitelmista ei vielä mitään hajua, joten saapa nähdä mitä tällä kertaa keksitään. Tässä kuitenkin iso kasa kuvia eiliseltä.

Rakastuin näihin valtaviin vanhoihin ikkunoihin

... en ehkä kuitenkaan ihan yhtä paljon niistä näkyviin maisemiin. Vaikka onhan tuo hieno talo;)

Suloisia pieniä kauppoja ja ympäriinsä säntäileviä ranskalaisia

Minä ja aamupalapatonki ranskalaisittain

Opittiin vähän arabiaa, siinä onkin sitten uusi allekirjoitukseni ;)

Niin kaunista!

Ja lisää kauniita katuja

Joo kyllä, kuvasin juuri sua isoine aurinkolaisenesi

bleiseri Object, shortsit Levi's, paita 2nd hand, kaulakoru Tally Weijl, laukku Mic Mac, loaferit Primark

Teehetki Nooran luona

Herkkuillallinen terassilla

ja pitkät juttuhetket kesäillan lämmössä

Katusoittaja ja avaruusaluksen näköinen soitin(?), josta tulee niin kaunis ääni

Eh...vähän piristystä loppuun.. ranskalaiset...

Day- & nightlife

Eilinen meni lähinnä rannalla hengaillessa ja yöelämään tutustuessa, joten kamera ei tällä kertaa päässyt mukaan. Sen sijaan mennään pelastavalla puhelinokollaasilla rannalta. Ah niin lämmin ja uimaankin uskaltauduin vaikka vesi aluksi tuntuikin ihan jäätävältä. Koko päivä ei tosin ollut vain yhtä hiekalla makoilua ja vedessä lillimistä. Vaikka Ranska onkin jo ennestään tuttu maa, tuntuu kuin olisi lähtenyt kauemmaskin kotoa. Pari sellaista kulttuurishokkia pamahtaunut naamalle, etten oikein ole edes tajunnut mitä oikeasti tapahtuu ja miksi. Huomaa kyllä taas päässeensä keskelle paikallisten elämää ilman karttoja ja turistioppaita. Ja olenpahan oppinut, että kaikki ei aina ole ihan niin yksinkertaista miltä näyttää eivätkä ihmiset niin suvaitsevaisia kuin yrittävät esittää. Nyt kuitenkin uusi päivä. Laittautumaan ja ulos aurinkoon! À bientôt!

Paris pics

Pitihän tämä arvata... Vihdoin kun olisi mahdollisuus nukkua myöhään, olen tietty taas aamuvuoroihin tottuneena pirteänä pystyssä jo ennen kahdeksaa. Tosin Suomessahan kello taitaa olla jo yhdeksän. Mutta hyvin sujui siis matka tänne etelään ja Pariisissakin oli ihanaa tällä kertaa vain rauhassa kävellä ja kierrellä ympäriinsä. Toisin kuin viime kerralla kun viiletin portilta toiselle enkä pahemmin kerinnyt ympärilleni katsella. Hyvin ehti siis tällä kertaa herkuttelemaan macaronseilla, kuolaamaan Furlan laukkuja, pysähdellä kuvaamaan ja käväisemään ulkonakin (onneksi ei Pariisi ollut lopullinen määränpää, oli nimittäin todella ankea ja viileä ilma!). Täksi päiväksi on kuulemma luvattu 27 astetta, joten suunnitelmana olisi suunnata rannalle, jei! Lisää juttua ja kuvia varmasti tulossa myöhemmin (varsinkin jos jatkan tätä aamuvirkkuila...).

Kentällä

Täällä kentällä nyt istuskelen ja odotan puhelimen akun täyttymistä ja boardingin alkamista. Lipitän smoothietani, näpyttelen tätä tekstiä ja ihmettelen sitä luottamuksen määrää, jonka vieressäni istuva päättelyni mukaan espanjalainen nainen juuri osoitti jättäessään omaisuutensa minun vahdittavakseni. Kysymys "could you watch these for me for a couple of minutes?" sai minut miettimään tekisikö suomalainen samoin? Pakko myöntää, että ainakaan itselleni ei tulisi mieleen jättää läppäriäni yksikseen aivan vento vieraan huostaan. Olisinhan minäkin voinut olla se henkilö, jolta laukkua ja Ipadia piti vahtia. Rohkaisin kuitenkin itseäni ja avoimin mielin pyysin naista tekemään saman itselleni. Palatessani paperinhakureissultani oli kaikki juuri niin kuin lähtiesssänikin. Lukuuottamatta ajatusiani. Vieraisiinkin ihmisiin voi todella luottaa.

See u soon France!

Päivä on sujunut tähän mennessä hyvin ja lähes suunnitelmien mukaisesti sekä sisältänyt monet hyvät uutiset. Nyt istun taksissa matkalla Helsinki-Vantaalle. Sieltä suuntaan Pariisiin, pyörin Charles De Gaullen kentällä muutaman tunnin ja illalla lennän ihan eteläiseen Ranskaan nauttimaan viiden päivän lomasta lämmössä ja auringossa! Aurevoir!

Kuvassa eilisen asua. Päälle pääsi vihdoin uusi Guess by Marcianon aivan ihana trenssi ja vanhoja balleriinoja koristamaan sain uudetvanhat klipseillä kiinnitettävät rusetit. Miksei tuollaisia enää myydä? Ja miksei enää mikään ole yhtä laadukasta kuin ennen? Nuokin näyttävät yhä kuin uusilta vaikka ovat monta kymmentä vuotta vanhat!

TODAY

Apua nyt on tosiaan jo keskiviikko ilta ja huomenna koittaa lähtö lämpimään! Vasta ystävien toivottaessa hyvää matkaa taisin todella tajuta, että nyt on oikeasti viimeinen hetki pakata loputkin lattialla lojuvista vaatteista laukkuun ja tarkistaa, että passi varmasti on mukana (vähintään viiisi kertaa).

Vaikka lento lähteekin vasta iltapäivällä, on kaiken oltava valmiina jo nyt. Koko aamun ja aamupäivän nimittäin vietän töissä ja sieltä siirryn suoraan kentälle. Onneksi kuitenkin sen verran väljä aikataulu, että jos se lemppari paita tai aivan välttämätön rasvatuubi nyt sattuisi unohtumaan, on huomenna vielä hiukkasen aikaa käydä kipaisemassa se kotoa.

Pakkailuiden lomassa olen ehtinyt tehdä tänään paljon muutakin (löytyisiköhän tästä syy siihen, etten vieläkään ole valmis ja kohta pitäisi jo siirtyä vällyjen väliin..). Aamun tosiaan olin töissä ja sieltä jatkoin kotiin järjestelemään ja pakkailemaan (ja...krhm..missähän välissä postauksen kuvat on toteutettu). Iltapäivällä suuntasin keskustaan näkemään Katjaa ja myöhemmin seuraamme liittyi myös kaimani Anna. Kierreltiin ympäriinsä ihanilla pikkukaduilla, joita olen oppinut arvostamaan huomattavasti enemmän kuin muutama vuosi sitten. Välillä sitä vain unohtaa miten kaunis Helsinki oikeasti onkaan. Päädyttiin UFFissakin pyörähtämään ja tein ihan superlöydön! Täysin käyttämätön aivan täydellinen kirkkaan oranssi perus tee kolmella eurolla. Totesin myös samalla reissulla miten tyhmää on jäädä jahkailemaan ja miettimään liikoja kun vain pitäisi toimia saman tien ja ylittää niitä omia haasteportaita. Ensi kerralla lupaan uskaltaa!

Sattuipa sitten

... näin - TAAS. On se vain sellainen saippuapalanen. Kuin ihmeen kaupalla pikkuiseni kuitenkin selvisi pudotuksesta ja on yhä hengissä. Hiukkasen silti pelottaa palojen irtoilemismahdollisuus ja lopullinen hajoaminen. Ajoituskin sattui niinkin täydellisesti kuin juuri pari päivää ennen Ranskaan lähtöä. Ja mitäpä vielä.. Ainiin, lentolippuni ovat puhelimessa! Nyt tosiaan toivon, että kaikki menee hyvin ja lasinen ystäväni pysyy uskollisena eikä petä minua kriittisellä hetkellä.

Takakesä

Tässä vähän esimakua eilisillasta. Oli niin ihana ja lämmin ilma, että oli pakko päästä ulos kun koko aamun ja aamupäivän oli istunut töissä ja sen jälkeen pakkaillut kotona. Enpä olisi uskonut, että Suomessakin vielä pääsee nauttimaan auringosta paljain säärin! Lähdettiin Petrin kanssa käppäilemään ympäriinsä ja päädyttiin lopulta rantaan. Tarkoitus oli käydä ostamassa jätskit mutta suureksi pettymykseksi kiskakaan ei ollut varautunut näin myöhäisiin kesäsäihin vaan poistunut paikalta vähin äänin. No onneksi 10 metrin päästä löytyi ihana kahvila, jonka terassilla sitten nautiskeltiin omenasiideriä ja kaakaota pillillä. Lasit tyhjennettyämme siirryttiin ihan rantaan, kiipeiltiin ihan mahtavassa kiipeilypuussa ja kuvailtiin. Siitä materiaalia tulossa myöhemmin.

Pics of today

Kynttilöitä, ruuan tuoksu, väsymys, sängyllä makoilu, pimeys, hyvä seura.. On siinä syksyssäkin vain oma viehätyksensä - varsinkin näin sisältäpäin katsotttuna. Kohta siis luvassa kynttiläillallinen poikaystävän ja perheen kesken, jonka jälkeen käperryn peiton alle kirimään univelkoja kiinni. Alla kollaasia päivällä räpsityistä kuvista. Luumujen ja omenoiden poimintaa, (loppu)kesäisestä säästä nauttimista, päikkärit riippumatossa, herkuttelua ja hengailua ulkona. Niistä oli tämä iltapäivä tehty.

Tupsuja

Kirjoittelinkin täällä jo aikaisemmin pienestä ruskeata paperipussista, joka päätyi eilisellä pyöräilyreissulla lakkuuni. Nyt paljastankin mitä sisältä löytyi: avaintupsu! En tiedä mikä minua näissä tupsussa niin kovasti kiehtoo mutta juuri tuollaista pehmeää helposti tartuttavaa ja kaunista avaimenperää olen toisella silmällä etsinyt jo pitkään.

Viininpunainen tupsu päätyi auton avaimiini eikä siitä varmaan ole vaikeaa päätellä minkä värisellä kulkupelillä ajelen?;) Ennestään löytyi jo samaisesta liikkeestä ostetttu syvän turkoosi tupsu, joka asuu kotiavaimissani. Nyt taitavat molemmat avainnippuni olla vihdoin complete & perfect!  Tällaisia arjen pieniä iloja tällä kertaa:)