maanantai 19. toukokuuta 2014

First day of summer


Vielä muutama vuosi sitten kesän alkamisen määritti aina selkeä päivämäärä kesäkuun alussa kun todistukset kuluneesta lukuvuodesta annettiin käteen ja loma alkoi, kun suvivirsi raikui ja kevätjuhlamekkojen helmat hulmusivat. Nyt kun tällaista päivää ei enää omasta kalenterista löydy olen ottanut oikeudekseni itse määrittää millon kesäni alkaa. Viime vuonna nimesin kesän ensimmäisen päivän tässä postauksessa. Tänä vuonna se alkoi eilen.


Käveltiin kaverin kanssa ympäiri Kaivaria, piipahdettiin Kaivon kirpparilla, istuskeltiin Mattolaiturilla ja lopulta vedettiin vielä pitkä lenkki Eiran rannan toiseen päähän jätskiä syöden. Ihan täydellinen tapa viettää kesän ekaa hellepäivää.


Myönnetään, että klassisempi eväs terdellä olisi ehkä ollut lasi huohuvaa tai pullo kuplivaa mutta tällaien pullahiiri kun olen, päädyin kuitenkin korvapuustiin ja limellä maustettuun veteen. Ehkä parempikin vaihtoehto ennen illan työvuoroa.


Vuoden ekat kiskajädet. Nyt on kesä virallisesti avattu!


Päivä loppui yhtä täydellisesti kuin alkoikin Hietsun rantahietikolta käsin auringonlaskua ihastellen ja yhä helposti nilkat paljaina ja vain bleiseri päällä tarjeten. Auringonlaskun jälkeen vielä muutaman kilsan lenkille pelkässä teepaidassa ja venyttelyt puistossa linnunlaulua kuunellen. Kesäillat, niitä on ollut ikävä.

180514 outfit


Vaikka nyt olenkin hehkuttanut inspiraatiotani mustiin asuihin, en sentään ihan kokonaan ole gootiksi kääntynyt. Eilen olikin vastapainoksi vaalea päivä revityillä bf farkuilla ja uudella suuren aukon vaatekaapissa täyttäneellä vaalealla bleiserillä. Mikä löytö! Bleiserin lisäksi löysin Kaivon kirpparilta Zaran sinisen paitani kaveriksi samanlaisen valkoisena sekä uutta ilmettä puhelimelle, joka vilahtaakin myös kuvissa. Kirpparit on vain niin parhautta! Näistäkin löydöistäni kaikki olivat ihan uutta vastaavassa kunnossa. Ja toi sää! Tarviiko siitä edes muuta sanoa. Toivottavasti ne takit ja kaulahuivit nyt jäi pysyvästi kaapin pohjalle ensi syksyyn asti.


 P.S. Aloitinpa sitten kesän perinteisesti palamalla ja nyt on nätit kolmiot kaulassa.. ai että...


blazer + jeans Zara / top Kappahl / bag Furla / sunnies Stockmann / loafers Primark

Challenge: Favorite shoes




sunnuntai 18. toukokuuta 2014

The black skirt


Kuten aiemmin kirjoittelinkin, tämä Tukholmasta vaatekaappiini muuttanut hamonen on sekä liimautunut päälleni, että saanut mut innostumaan tummien sävyjen yhdistelmistä. Kolmet peräkkäiset asukuvat samassa vaatekappaleessa kuulostaa aika tylsältä mutta tästä liehuhelmasta on vain niin moneksi enkä millään meinaa kyllästyä siihen. Päässä on jo vielä näidenkin lisäksi monta asua, jotka haluaisin päästä testaamaan. Tänään astuin jo askeleen lähemmäs kokomustaa mutta maustoin ja raikastin kokonaisuutta silti vielä parilla väripilkulla. Niin se complete hautajaislook vain edelleen tuntuu liian synkältä omaan pukeutumiseeni. Kokomustan kaverina väriläiskä pääsee paremmin oikeuksiinsakin ja tuo asuun vielä lisää sitä jotain erityistä sekä toimii tuulessa hulmuavien helmojen lisäksi loistavana katseenvangitsijana. Siltä ainakin tuntui kun keskustassa liihottaessani useammatkin silmäparit jämähtivät tuijottamaan menoani.





blazer Object / tee bloggers thrift shop / skirt h&m / bag Stockmann

Challenge: Change




lauantai 17. toukokuuta 2014

My week



Kevään ehdottmasti kaunein näky. Koko alkukevään odotin, että pääsen ihastelemaan Tukholman Kungsträdgårdenin kukkaloistoa mutta lopulta missasin komeimman kukinnan ja pääsin näkemään vain paria hassua kirsikanukkasta. Onneksi muutamaa viikkoa myöhemmin löydettiin vähintään yhtä kaunis paikka kirsikakukkapuineen ihan Helsingistäkin. Niin kaunista! 


Se superherkullinen kurpitsakeitto valkosipulileipineen Tallinnassa, joka yhtenä niistä neljästä kerrasta sai mut kaivamaan kameran laukusta.

perjantai 16. toukokuuta 2014

Challenge: Pajamas





Kauhukaksikko Tallinnassa


Siinä paras kuvani eiliseltä päiväreissultamme Tallinnasta. Taidettiin onnistua keskittymään siihen kaikkeen oleelliseen eli rentoutumiseen, shoppailuun, nauramiseen ja hyvin syömiseen niin täysin, että kamera pysyi visusti laukun pohjalla. Tasan neljä kertaa kaivoin sen esiin. Ekan kerran kun odottelin Heidin ripsien laiton valmistumista, toisen pikaisesti ennen kuin hyökkäsin superherkullisen kurpitsakeittoni kimppuun, kolmannen kun piti ikuistaa päivän haastekuva four things ja neljännen kerran kun hypittiin ja pompittiin laivan kannella tuulen repiessä hiuksia päästä. Ja naurettiin kuin kaksi järkensä menettänyttä miesyleisön pällistellessä touhujamme vierestä. Päivän fiilikset heijastuvatkin aika hyvin kuvasta, joka on niin ihanan aito. Juuri tällaiset muistot ovatkin aina niitä kaikkein parhaita. Vaikka kyllä varmaan vanhoina ja harmaina vielä muistellaan sitäkin kun yksisuuntaisia katuja edes takas ajellen yritettiin löytää takaisin satamaan. Aivan ihana tyttö kyllä seurana tällä reissulla! Puss